Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti, että tietosuoja-asetuksen mukaisten vahingonkorvausten "kynnysarvoa" ei ole olemassa, toisin kuin kansalliset tuomioistuimet.
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi tänään ensimmäisen tuomion yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista henkisistä vahingoista ja vahvisti, että tietosuoja-asetus ei edellytä "kynnysarvoa" vahingonkorvauksille. Muut tuomioistuimen vaatimukset ovat tyypillisiä vaatimuksia mille tahansa vahingonkorvausvaatimukselle.
EUT vahvistaa "henkiset vahingot". EUT on vahvistanut, että käyttäjillä on oikeus korvaukseen, kun heidän henkilötietojaan on käsitelty laittomasti. Kuten minkä tahansa vahingonkorvausvaatimuksen kohdalla, EUT edellyttää, että kyseessä on loukkaus, vahinko ja syy-yhteys. Vaikka EUT toteaa, että ilman todellista vahinkoa ei ole oikeutta vaatia korvausta, tämä ei tule yllätyksenä.
Max Schrems: "Olemme tyytyväisiä Euroopan unionin tuomioistuimen selvennyksiin. Kokonainen toimiala yritti tulkita yleistä tietosuoja-asetusta uudelleen välttääkseen vahingonkorvausten maksamisen käyttäjille, joiden oikeuksia se oli loukannut. Tämä näyttää hylätyltä. Olemme hyvin iloisia tuloksesta."
Saksan oikeusyhteisö yritti rajoittaa GDPR:n täytäntöönpanoa entisestään. Erityisesti Saksassa monet oikeusyhteisön jäsenet ovat yrittäneet panna täytäntöön GDPR:n vaatimuksia koskevan "kynnysarvon", joka oli olemassa Saksan lainsäädännössä ennen GDPR:n käyttöönottoa. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa ei säädetä tällaisesta kynnysarvosta, mutta monet kansalliset tuomioistuimet ovat kuitenkin hylänneet henkisiä vahinkoja koskevia vaatimuksia, jotka perustuvat "kynnysarvon" käsitteeseen. Myös Itävallan korkein oikeus yritti yhtyä saksalaiseen näkemykseen. Tämä näkemys on nyt hylätty.
Max Schrems: "Olemme jo nähneet, että monet GDPR:n mukaiset tapaukset on hylätty ilman hyvää syytä.Jos kynnysarvo olisi ollut olemassa, sitä olisi ollut hyvin vaikea määritellä. Kuinka monta minuuttia piti olla vihainen tai itkeä? Laissa ei säädetä tällaisesta kynnysarvosta, aivan kuten ei ole kynnysarvoa millekään muullekaan vaateelle. Voit nostaa kanteen myös viidestä sentistä, todellisuus on vain se, että kukaan ei tee niin."
Tapauksen tausta. Itävallan postilaitos tuotti tilastoja miljoonien ihmisten todennäköisistä poliittisista suuntauksista. Kantelijalle määritettiin todennäköinen kiinnostus äärioikeistolaista "Vapauspuoluetta" kohtaan, mutta koska kantelija oli itävaltalaisella postimainonnan opt-out-listalla, oli epäselvää, luovutettiinko tätä tietoa koskaan kolmannelle osapuolelle. Kantelija vaati kuitenkin korvausta tietojensa laittomasta käsittelystä. Itävallan korkein oikeus siirsi asian Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi ja ehdotti, että Euroopan unionin tuomioistuin ottaisi käyttöön "kynnysarvon" tällaisille vaatimuksille ja myös muotoilisi tapauksen loukkaukseksi ilman todellista vahingonkorvausta.
