noyb on nyt hyväksytty niin sanotuksi "oikeutetuksi yksiköksi", joka voi nostaa ryhmäkanteita tuomioistuimissa kaikkialla Euroopan unionissa. Tällaiset direktiivin (EU) 2020/1828 mukaiset kanteet voivat olla joko "kieltokanteita" tai "oikeussuojakanteita". "Kieltokanteilla kielletään yleensä yritystä harjoittamasta laittomia käytäntöjä, mukaan lukien GDPR:n rikkomukset. "Korjaustoimenpiteet mahdollistavat eurooppalaisen version ryhmäkanteesta, jossa tuhansia tai miljoonia käyttäjiä voivat edustaa seuraavat tahot noyb ja esimerkiksi vaatia aineettomia vahingonkorvauksia, kun heidän henkilötietojaan on käsitelty lainvastaisesti. Toisin kuin Yhdysvaltojen ryhmäkanteissa, EU:n lainsäädännössä edellytetään, että tällaiset kanteet on nostettava puhtaasti voittoa tavoittelematta.
- Päätös QE-aseman myöntämisestä Itävallassa ja EU:ssa
- Päätös QE-aseman myöntämisestä Irlannissa ja EU:ssa
- noybin tiedot direktiivin (EU) 2020/1828 mukaisesti
Hyväksyntä Itävallassa ja Irlannissa - voimassa koko EU:ssa. EU:n kollektiivisten oikeussuojakeinojen järjestelmä perustuu voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin, jotka on hyväksyttävä "hyväksytyiksi yksiköiksi" (Qualified Entities, QE), jotta ne voivat ryhtyä täytäntöönpanotoimiin. Toisin kuin Yhdysvaltojen lainsäädännön mukainen "villin lännen" lähestymistapa, jossa mikä tahansa asianajotoimisto voi nostaa niin sanottuja ryhmäkanteita (usein myös omaksi hyödykseen), EU:n järjestelmän tarkoituksena on poistaa taloudelliset kannustimet kantajilta ja sallia vain voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, kuten noybin, nostaa kanteita. Vaikka direktiivi olisi pitänyt panna täysimääräisesti täytäntöön 25. kesäkuuta 2023 mennessä, monissa jäsenvaltioissa se viivästyi, eikä hyväksyttyjen yksiköiden hyväksymisprosesseja ollut vielä saatavilla tai avattu. noyb haki hyväksyntää hyväksytyksi yksiköksi kahdessa jäsenvaltiossa: Irlannissa ja Itävallassa. Itävalta on noybin päätoimipaikka, ja Irlanti on kiinnostava maa, koska Irlannissa on paljon kansainvälisten teknologiayritysten pääkonttoreita. Molemmat hyväksynnät on nyt myönnetty, ja ne ovat voimassa näissä kahdessa jäsenvaltiossa, mutta myös koko EU:ssa. Yhdessä jäsenvaltiossa toimivat oikeutetut yksiköt voivat nostaa kanteen missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa.
Max Schrems, noyb:n puheenjohtaja:"noyb on valmistautunut tähän vaiheeseen viime vuodet ja käynyt läpi tiukan prosessin saadakseen tämän hyväksynnän, jossa tarkistettiin sekä organisaation riippumattomuus että sen organisatorinen vakaus. Tämä antaa meille nyt mahdollisuuden nostaa kieltokanteita kaikkia yrityksiä vastaan, jotka rikkovat tietosuoja-asetusta EU:n markkinoilla. Lisäksi voimme myös muodostaa EU:n ryhmäkanteita, joissa tuhannet tai miljoonat käyttäjät voivat vaatia vahingonkorvauksia, jos heidän henkilötietojaan on käytetty väärin. Aiomme nostaa ensimmäiset kanteet vuonna 2025. Toistaiseksi kollektiiviset oikeussuojakeinot eivät ole kovinkaan monien tutkassa - mutta sillä on potentiaalia muuttaa peliä."
Itävallan Bundeskartellanwaltin hyväksyntä annettiin 2. joulukuuta 2024, Irlannin oikeusministeriön hyväksyntä annettiin 10. lokakuuta 2024.
Kieltotoimenpiteet. EU-direktiivin 8 artiklan mukaisten kieltotoimenpiteiden avulla oikeutettu yksikkö voi vaatia yritystä lopettamaan tietyn laittoman käytännön. Noybin tapauksessa kyse voi olla käyttäjien jäljittämisestä ilman pätevää suostumusta, "pimeiden kuvioiden" käytöstä suostumuksen hankkimiseksi laittomasti, henkilötietojen myynnistä ilman oikeusperustaa, yksityisyyden suojaa koskevien käytäntöjen absurdeista sanamuodoista tai henkilötietojen siirtämisestä sellaiselle lainkäyttöalueelle, joka ei tarjoa riittävää suojaa. Yleisesti ottaen monet muut noudattamatta jättämismallit, kuten puutteelliset tai viivästyneet vastaukset tietosuoja-asetuksen mukaisiin tietoihin tutustumista tai niiden poistamista koskeviin pyyntöihin, voitaisiin panna täytäntöön tämän uuden välineen avulla.
Ursula Pachl, noybin kollektiivisten oikeussuojakeinojen päällikkö:"Kuluttajajärjestöt ovat vuosikymmeniä käyttäneet menestyksekkäästi kieltokanteita kohtuuttomia sopimusehtoja tai kaupallisia käytäntöjä vastaan. Uuden EU-lain ansiosta noyb voi nyt käyttää tällaisia kieltokanteita myös GDPR:n tai muiden kuluttajansuojarikkomusten yhteydessä - ja me kaikki tiedämme, että niitä on tuhansia."
Tyypillisesti voittoa tavoittelematon taho ottaa ensin yhteyttä suoraan yritykseen ja vaatii lopettamaan lainvastaisen toiminnan ja allekirjoittamaan niin sanotun "cease and desist" -sopimuksen. Jos yritys kieltäytyy allekirjoittamasta tällaista sopimusta rikkomisen lopettamisesta, voittoa tavoittelematon järjestö voi nostaa kanteen missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa, jossa yritys toimii, tai sen pääkonttorissa EU:ssa.
Oikeussuojakeinot. Uusi laki sallii myös "oikaisutapaukset", jotka koskevat aiempia ja meneillään olevia rikkomuksia, jotka liittyvät lainvastaiseen tietojenkäsittelyyn. Tyypillisesti tällaisiin tapauksiin sisältyy vahingonkorvausvaatimuksia tai laittomasta tietojenkäsittelystä saatujen laittomien voittojen palauttamista koskevia vaatimuksia. Vaikka aineettomat vahingonkorvaukset voivat olla melko vähäisiä ja olla vain 100-1 000 euroa käyttäjää kohti, summa voi kasvaa nopeasti, jos yritys on loukannut miljoonien käyttäjien oikeuksia. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa jokaisen käyttäjän on pyydettävä voittoa tavoittelematonta tahoa edustamaan itseään ("opt-in"-järjestelmä), mutta joillakin lainkäyttöalueilla, kuten Alankomaissa ja Portugalissa, oikeutettu yksikkö voi edustaa jokaista käyttäjää, joka ei ole vastustanut edustamista ("opt-out"-järjestelmä).
Ursula Pachl:"Yksittäisen kuluttajan on yleensä liian vaikeaa eikä kannata nostaa 200 euron oikeusjuttua jotakin suurta teknologiayritystä vastaan. Jos kuitenkin miljoonat käyttäjät, joita asia koskee, yhdistävät voimansa, dynamiikka muuttuu nopeasti, ja kustannukset ja riskit tulevat yksittäisen käyttäjän kannalta hallittaviksi. Juuri tämä on 'kollektiivisten oikeussuojakeinojen' voima."
Seuraavat vaiheet. noyb on viime vuosina valmistellut organisatorisia ja teknisiä keinoja kollektiivisten oikeussuojakanteiden nostamiseksi, ja se odottaa ensimmäisten tapausten nostamista vuonna 2025. Vaikka kieltotoimenpiteet voidaan panna nopeasti täytäntöön ja tästä on paljon kokemusta kohtuuttomia ehtoja koskevan direktiivin 93/13/ETA nojalla, oikeussuojakeinot vaativat pidempää valmistelua ja kokemusta on vähemmän. Tähän mennessä kollektiiviset oikeussuojakanteet ovat rajoittuneet tiettyihin jäsenvaltioihin, kuten Portugaliin, Alankomaihin, Saksaan tai Itävaltaan, joissa lähestymistavat poikkeavat huomattavasti uuden EU-direktiivin lähestymistavoista.
